Aikainen mato ehkä eniten lentää. Suunnitelmana oli lentää tänään Plage Blanchella, joka on kuulemma muutaman kymmenen kilometrin pituinen dyyni Saharan lähellä. Kunnianhimoinen suunnitelma oli olla aamupalalla jo klo 7.30 ja liikenteessä kahdeksalta. Aikataulu melkein piti ja olimme liikenteessä klo 8.20 dyynikaistaletta. Ajelimme pienen vuoriston läpi aamutuimaan ja vuorten jälkeen alkoi tulla vastaan väkeä pitkissä letkoissa. Ilmeisesti lähellä olevan kaupungin, Guelminin väki viettää sunnuntaipäiviä perheineen piknikillä lähimetsikön puistoalueilla, koska illasta oli sama rumba vastassa ja väkeä oli vielä metsikössä perheineen. Guelmin on alueensa isoin kaupunki ja Sahara on siellä kovassa mainostuksessa. Guelminia ilmeisesti kutsutaan myös Saharan portiksi, ainakin paikallisten mukaan. Tie rantadyyneille kääntyi vähän ennen Guelminia ja rannalle päästyä piti etsiä vielä reitti penkereen ylös sekä sieltä sopiva starttipaikka. Reitti ylös löytyi helposti, mutta penkereen reunalle pääsy autolla olikin asia erikseen. Kunnon tietä ei juurikaan erottunut ja välistä piti vähän arvaillakkin missä tie ehkä menee. Tulipa sitä ajettua ilmeisesti jonkun pihamaankin läpi ja jokunen kameliparvikin tuli bongattua matkan varrelta. Lopulta kuitenkin saavutimme määränpäämme ja pääsimme dyynin luokse.
 |
| Tämän päivän aamupalaa |
 |
| Silta tehty valmiiksi, mikäli sateet vie nykyisen |
 |
| Joku eristetty linnake harjanteella |
 |
| Joen ylityspaikka |
 |
| Pikkukameli |
Hikinen homma. Dyyneille saapuessa oli tuuli kohtalaista, mutta hieman sivusta. Myöhemmin iltapäivästä oli ennustettu sadetta ja saderintama näkyikin kauempana pohjoisessa. Kun valmistautumiset oli saatu päätökseen ja hetken maakäsittelyn jälkeen lähestyin rinteen reunaa testatakseni, että tuntuuko nostetta. Rinteen reunaa lähestyessä reisiremmit antoivat painetta nosteen merkiksi, mutta tuulen suunta arvellutti kuitenkin. Kello oli jo iltapäivän puolella, joten päätin tässä vaiheessa riskeerata ja kokeilla rinteen kantamista. Lopputulos oli pidennetty liuku, sillä pieniä hajanaisia nosteita löytyi, mutta ei riittävän voimakkaita pidempään ilmassa pysymiseen. Rinteen etumaastossa oli paljon pieniä dyynejä, jotka rikkoivat tuulta alhaalla ja aiheuttivat pientä turbulenttia, jonka vuoksi tuulesta alhaalla ei ollut apua takaisin ylös siirtymisessä. Siipi ruusulle ja tarpomaan hiekassa takaisin ylöspäin reilussa parinkymmen asteen lämmössä. Ylös päästyä hiestä märkänä ja kaikkensa antaneena ei jaksanutkaan enää ajatella lentämistä. Uskoa ei kelin parantumiseen ollut, joten päätin pakkailla tavarat, kun Vesa ja Tapio vielä odottelivat mitä tuleman pitää. Odotellessa pidimme evästauon ja sinä aikana tuuli oli kääntynyt parempaan suuntaan sekä hieman voimistunutkin. Vesku sekä Tapio starttasivat ja Tapiolla lopputuloksena oli hieman pidempi liuku alas, kun Vesku sai nosteista kiinni pysyen ilmassa. Vesku kurvaili tovin pariinkin otteeseen tullen molemmilla kerroilla laskuun rinteen päälle. Korkoja ei Veskullakaan juuri ollut ja lennon aikana sai olla tarkkana koko ajan. Saatuamme pakattua auton, alkoi taivaalta piskottelemaan kevyttä sadetta, joten Veskun sekä Tapion startit osuivat viimetippaan.
 |
| Selkeä ehkätie |
 |
| Rantapenkerestä |
 |
| Jätin jälkeni dyyniin |
 |
| Kolme turistia |
Matkaseuraa. Lähdimme ajelemaan takaisin kotikylää kohti. Matkalla oli rekka tien vieressä ja asfalttisoturi viittoili pysähtymään. Vesku pysäytti auton ja kohta kyytiin hyppäsikin pariskunta pienen lapsen kanssa ilman yhteistä kieltä, jotka tukiviittomien säestyksellä yksittäisten sanojen jälkeen lupasimme viedä Guelminiin. Kaupunkiin päästyämme ja kyytiläiset tipautettua heidän toivomaansa paikkaan, jäimme itsekkin pyörimään kaupungille ennen matkan jatkamista. Aikamme basaarikadulla pyörittyämme ja hattaraa syötyämme lähdimme jatkamaan matkaa Sidi Ifnin kautta hotellille. Sidi Ifnissä oli jälleen markkinapäivä ja ehdimme käymään torilla vielä valoisan aikaankin. Torilla näkyi jälleen kaikenlaista kauppiasta ja sitä ei voi kuin ihmetellä, että mitä kaikkea torikauppiailla on valikoimassaan, saatika väki vielä näyttää ostavankin niitä. Hotellille päästyämme menikin loppuilta hotellilla ja loppuajan kuvioita suunnitellessa. Tänään oli Agloussa ollut väki lentämässä ja siellä olisi saanut paremmin tiimaa, mutta oli kuitenkin mukava käydä kokeilemassa tämänkin päiväistä lentopaikkaa. Olisiko tuo nyt sitten ollut uusi sulka kypärään kuitenkin ja ehkäpä jollain toisella reissulla pääsee kiskaisemaan matkalentoa a'la Marokko?
 |
| Välillä tulee vastaan tämmösiä autoja ja lava on täynnä ihmisiä |
 |
| Guelminissa oli tällänen teksti, joka pätee hyvin liikenteessä |
 |
| Onko tämä nyt sitten avokanakauppa |
 |
| Kammesta veivattiin tehoja hattarakoneeseen |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti