Katto pään päällä. Aamusella vilkaisu taivaalle oli hieman masentava, kun koko taivaan peitti yhtenäinen pilvikatto, tänään ei ollut vaaraa ihon käräyttämisestä. Eilen yritin suojata naamaa huivilla, että ei käy niin kuin Tapiolle ja Veskulle, mutta sitä tuli kuitenkin oltua t-paidalla koko päivän, enkä tajunnut suojata käsiä, joka tuntui sitten suihkussa käydessä. Käsissä tuntui, kuin nokkosilla olisi sivelty koko suihkun ajan. Valmistautumisten jälkeen ajellessamme Nigelin paikkaa kohti näkyi tuulilasiinkin tulevan pari piskoa ja harjanteen päällä ilmassa oli selkeästi kosteutta. Jäimme kuitenkin odottelemaan mitä tulevan pitää ja hörpiskelimme lämmikkeeksi teetä. Aamusta oli sovittu, että Damienin siivellä joku käy lennättämässä pari lentoa. Siinä odotellessa Vesku ja Tapio ehtivät ottaa pari possuliukua pois alta, ennen kuin siipeä tultiin noutamaan.
 |
| Tapio on selvästi trokannu ennemminki |
 |
| Pilvikatto |
 |
| Teeskentelyä |
Ylläripylläri. Siinä vaiheessa, kun tandemsiipi oli muiden käytössä, aloimme valmistautua omilla siivillä pyrähtämiseen. Starttipaikka täyttyi nopeasti väestä ja yhtäkkiä taivaalle pongahti toistakymmentä siipeä, vaikka taivas oli pilvessä. Itse ajattelin, että saldoksi tulee pidennetty possuliuku, joten kummosempia tavoitteita ei lennolle tullut mietittyä. Siinä valmistautuessa oli tämä tandemseurue starttipaikalla seuraamassa lennätystä. Seurue oli toimintatavoista pihalla kuin lumiukot kevätaamuna. Yksi sankari juoksi liitimeni punosten päältä ja toinen haahuili liitimen takana niin, ettei uskaltanut nostaa liidintä ylös ilmaan, ettei mummeli päädy etureunan tunneliaukosta sisään matkaseuraksi lennolle. Kohta onneksi seurue kuhisi lennätettävänä olleen ystävänsä ympärillä, ettei tarvinnut alkaa nakkelemaan pikkukivillä ranskiksia kauemmaksi. Punoksissa ei näkynyt vaurioita, niin päätin startata Veskun ja Tapion perään heidän jo killutellessa taivahalla. Siinä starttia valmistellessa meni huomio ranskalaisten tarkkailuun ja muiden pilottien lentojen tarkkailu jäi vähemmälle. Pian startin jälkeen huomasinkin, että keli oli paljon odotettua parempaa. Tuuli ja termot olivat sopivan leppoisia. Nostoja löytyi harjanteesta sekä etumaastosta melko hyvin. Erään etumaastossa olevan hotellialueen kohdalta löytyi useampi hyvä nostoalue. Ja kohta korkoja oli kertynyt 400 metrin yli ja lähdin liukumaan ehkä kahden kilometrin päässä olevaa Atlantia kohti. Etumaastossa oli kantavaa keliä ja ehkä kolmasosan matkasta mentyä piti kuitenkin kääntyä takaisin harjanteelle, kun keli kerran toimi. Ajatuksena oli hakea harjanteen molemmista päistä kääntöpisteet ja viimmeistellä kolmio rannalle saaden Veskua ja Tapiota paremmat pisteet Xcontestiin kolmiolla. Harjanteen päädyissä käytyä lähdin hakemaan taas korkoja hotellialueen kohdilta, mutta keli ei ollut enää niin korkeaa kuin aiemmin, mutta päätin kuitenkin lähteä liukumaan rantaa kohti noin 300 metrin koroista. Rantaa lähestyessä näytti täpärältä rannalle pääsy ja lopputulemana oli 100 metriä vajaaksi hiekkarannasta. Ennen hiekkarantaa oli muutamia isompia kiviä ja laskussa sai vaihtaa linjaa pariinkin kertaan, että pääsi laskeutumaan kivettömään kohtaan pehmeästi. Vesku oli tehnyt topparin autolle ja lähti hakemaan noukkien Tapion matkan varrelta.
 |
| Siipiveikko |
 |
| Vesku antaa taas Tapiolle kyytiä |
 |
| Vähän jäi vajaaksi liuku rannalle taustalla olevalta harjanteelta |
Jälkipelit. Hotellille päästyämme latasimme lennot Xcontestiin ja kolmiotaktiikka ei toiminut, sillä lennosta ei tullutkaan kolmiolentoa. Päivän keli oli oletettua parempaa, josta jäi erittäin hyvä mieli lentopäivän päätteeksi. Ruuan jälkeen kävimme vielä jutustelemassa Damienin kanssa ja katsomassa huomiselle sopivaa lentopaikkaa. Ennusteiden mukaan tuuli kääntyy rannikon suuntaiseksi, jonka vuoksi tutut lentopaikat ovat poissa laskuista, mutta yksi mahdollinen uusi paikka löytyi pohjoisen suunnalta.
 |
| Vihanneskauppiaat vielä töissä kotikadulla. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti