Varjoliitoreissu Marokkoon, valmistautuminen.

Lentokiima, ja siitä se sitten lähti. Syksyllä parin liitäjäkaverin kanssa iltaa istuessamme harmittelimme lentokauden loppumista ja pakollisen lentotauon alkamista. Katseet olivat kuitenkin jo käännetty tulevan kesän satasiin, kuten aiempinakin vuosina, tosin omalla kohdalla niiden kuitenkaan vielä toteutumatta, mutta ehkäpä tulevalla kaudella sittenkin. Kotimaan lentokauden alkuun oli kuitenkin vielä pitkä matka ja pakkohan sitä oli miettiä oikotietä onneen.

Varaslähtö lentokauteen. Illan mittaan tultiin päätökseen, että ennen kauden alkua on pakko tehdä lentoreissu johonkin, missä taivas on sinisempää aidan sillä puolen. Tuosta alkoi eri vaihtoehtoja budjetin rajoissa puntaroidessa, eli lentolippujen hintoja, varjoliitovideoita ja Cross Country-lehden suosituksia (http://www.xcmag.com/travel-guide/) tutkailemalla päädyimme valitsemaan Marokon, tuohon Afrikantähdestä tuttuun maahan. Kohdemaan valinnan jälkeen alkoi matkapäivien hiominen. Tarkoituksena oli löytää kohtuuhintaiset liput kohtuullisella matkustusajalla. Lentolippuja vertailemalla päädyttiin valitsemaan matkustusajankohdaksi 21.1-1.2.2017. Suuri kiitos kotiväen lisäksi lentoreissun mahdollistumisesta kuuluu myös työnantajalleni, jolta löytyy ymmärrystä sekä joustavuutta työn ja harrastusten yhteensovittamiselle.

Kontaktien etsiminen. Sopivan kohteen löydyttyä alkoi www-maailman kahlaaminen Googlen avustuksella. Vaikka tämä ei ole meistä kenellekkään ensimmäinen lentoreissu ulkomaille, niin emme halunneet lähteä "pelipaikoille" summissa kokeilemaan onneamme. Aiempien lentoreissujen perusteella olen huomannut, että reissu onnistuu aina paremmin, kun saa tietoa joltain paikalliselta harrastajalta, silloinkin vaikka olisi jo muutama reissu samaan kohteeseen takana. Muutamien sähköpostien kautta löytyi sopiva majapaikka ja järjestyi opastusta paikan päälle. Majapaikkamme isäntä, joka on myös varjoliitäjä, lupasi myös järjestää meitä varten kentälle auton sekä lähteä näyttämään lentopaikkoja sitten paikanpäällä. Opastusta kentältä majapaikkaan ei kuitenkaan ole, joten aikaa Google Mapsin parissa on tullut vietettyä ja reittejä on tulostettu myös paperille, kun tuota Marokon GT-karttaa ei noista kauppojen lehtihyllyistä ole osunut silmiin.

Ankaraa säätöä. Lomareissulle lähtiessä kun usein riittää, että katsotaan mukaan riittävästi vaihtokalsareita ja passi, niin varjoliitoreissulle lähtiessä on hyvä säätää mahdollisimman paljon ennen reissua, ettei sitten reissussa mene turhaan aikaa siihen. Varjoliitovaljaissa on mahdollisuus säätää itselleen mieluinen asento valjaisiin. Laitoin valjaat ripustukseen karabiineistaan ja hyppäsin valjaisiin istumaan. Siinä valjaissa silmät kiinni killutellen ja mielikuvituksissa lentäen jo muka ties kuinka monetta tuntia aistien asentomukavuutta valjaissa. Mukavan asennon löytyminen vaati muutamia kertoja säätöjä sekä testaamisia, mutta lopuksi löytyi säädöt mieluisimmalle asennolle. Tuo aika säätämiseen oli tosiaan hyvä käyttää ennen reissua sopivissa tiloissa, niin ei tarvitse tuhlata sitten varsinaista lentoaikaa. Tosin varsinaisella lennollahan sitten noitten säätöjen sopivuuden vasta oikeasti sitten näkee, joten voi sitä säätämistä vielä paikanpäälläkin tulla. Sinänsä harmi, että ei ole mahdollisuutta testata niitä säätöjä täällä lentäen ennen reissua.

Lopuksi vielä pelarichek säätöjen tunnuttua mukavilta.

Valjaissa on tasku ns. camelbakia varten ja juomaletkulle on mahdollisuus läpivientiin.

Lopun alkua vai alun loppua? Lähtöä edeltävällä viikolla alkoikin taktikointi, että mitkähän kalsarit voi vielä missäkin vaiheessa viikkoa kiskaista jalkaan, jotta ne olisi reppua pakatessa puhtaat ja kuivat. Oma rumbansa on myös sitten kilojen kanssa. Olen kuullut joidenkin kamppailevan jatkuvasti kilojensa kanssa, mutta itse kamppailen niiden kanssa oikeastaan vain lentokentällä, vaikka tosin aihetta toki olisikin luopua kilosta tai kymmenestäkin. Viimeisen viikon aikana ennen reissua tulee käyty mielessä moneen otteeseen, että mitä kaikkea on vielä unohtanut ja mitä kaikkea pitää vielä muistaa. Vahinkojen minimoimiseksi jaan asioita omiin "paketteihinsa", lentämisessä tarvittavat, matkadokumentit, vaatteet ja muut tarvikkeet. Variometriini onneksi saan tehtyä useamman "näyttösivun", niin voin tehdä mieluiset säädöt sekä törmäs-, että vuoristolentämiseenkin ja varautua siten molempiin.

Lennon aikana tarvittavaa