lauantai 28. tammikuuta 2017

Varjoliitoreissu Marokkoon, päivä 7.

Samaa rataa. Tänään nukuttiinkin vähän tavallista myöhemmälle, joka ei johtunut norjalaisten eilisestä viimeisestä illasta Marokossa, vaan siitä koska ennusteiden mukaan meillä ei ollut kiirettä kelin suhteen. Saavuimme lentopaikalle hyvään aikaan. Laskupaikkaa ohittaessamme ylhäällä ilmassa ei näkynyt yhtään liidintä, mutta kivuttuamme nyppylän huipulle, alkoi pilottia pukkaamaan ilmaan aikomuksenaan tarttua keliin kiinni. Koska aamulla oli lähtenyt noin 20 norjalaista varjoliitäjää kotia kohti, niin mietin jotta onkohan koko rinne tyhjänä, mutta kyllähän noita liitäjiä näytti silti riittävän taivaalla. Emme kuitenkaan pitäneet kiirettä starttaamisen kanssa, sillä aiemmat päivät olivat osoittaneet nosteiden tulevan sykleissä ja syklien paranevan päivän mittaan.. Siinä odotellessa Tapio helpotti väsyään aamupäiväunilla, eikä Tapion väsykään johtunut eilisestä norjalaisten viimeisestä illasta. Ranskalaiset, joilla oli tänään viimeinen ilta, kävivät kokeilemassa keliä ja totesivat ettei keli ole vielä valmis. Keli ei ollut vielä täysin valmis, hengissä pysyy, mutta ei nauti.

Patonkipojat starttailemassa.
Jälleen pilveä. Siinä odotellessa kiinnitin huomiota siihen, että eräs pilotti poltteli huoletta kannabista. Tosin kyllähän itselläkin oli tarkoitus kokeilla pilveä, mikäli siihen mahdollisuus tulee ja tulihan siihen tämänpäiväisen lennon aikana. Nyt jo osasi hieman katsoa kohtia, että mistä termiikit irtoavat, joka huomattavasti helpotti lentämistä. Nosteet irtosivat monesti huipun kivisistä kielekkeistä ja pilvien varjot laukaisivat nosteita rinteestä sekä tasamaalta. Pilvenpohjat eivät olleet kovin korkealla, joten ne olivat saavutettavissa ja sainkin nauttia pilvestä. Harjannetta on muutaman kilometrin verran ja sitä on suhteellisen helppo suhata edestakaisin. Harjanteen pohjoispäässä pyöriessäni alkoi muitakin liitimiä siirtymään samaan paikkaan. Tein lyhyen käynnin takeoffin suunnalla, jonka aikana liitimet katosivat näkyvistäni. Heti mielessä nousi ajatuksiin, että keli olisi huomaamattani koventunut äkisti liian kovaksi ja kaikki muut olisivat suunnanneet laskuun, mutta en saanut silmiini ketään rinteen etumaastossa. Sitten bongasin seuraavalla harjanteella siiven, joten siinä selitys liitimien katoamiseen. Suuntasin kohti takeoffia tehdäkseni topparin ja hypätäkseni hakuauton kuskiksi. Lentäessäni takeoffia kohti rupesin kuitenkin miettimään, että jos Vesa ja Tapio onnistuvat pääsemään seuraavalle harjanteelle ja pääsevät Aglouhin saakka, niin sitten ottaa päähän. Päätin myös kokeilla päästä seuraavalle harjanteelle ja tein u-käännöksen kohti pohjoista. Lopputulema kuitenkin oli, että räpsähdin samaan paikkaan kuin Vesa, hieman edellistä yritystäni pidemmälle. Nyt sitten olimme kaikki kolme tien varressa kyytiä vailla. Ranskalaiset ystävämme tulivat kuin tilauksesta paikalle ja Vesa lähti heidän mukanaan hakemaan autoa.

Tähän sitä päädyttiin.
Sukupuolineutraali nauta. Sonnin sarvet ja lehmän utareet.

Kusetusta. Aamulla olin kiinnittänyt huomiota siihen, että nautittu neste tulee melkein heti läpi ja saa lorotella lähes jokaisen hörpyn jälkeen. Hain hedelmiä läheiseltä hedelmämyyjältä ja ajattelin kokeilla nauttia nesteitä hedelmien avulla, josko imeytyisi paremmin elimistöön. Nyt laskuun tultuani join 0,5 litraa vettä muutamalla hörpyllä, eikä tietoakaan kusihädästä, joten kaikesta huolimatta olisi hyvä nauttia nesteitä lennon aikanakin. Suolojen riittävästä saannista olisi myös hyvä huolehtia, sillä niitä menettää hikoillessa, eikä pelkkä vesi korvaa menetettyjä suoloja. Ehkä aamuinen ongelmani johtui juuri suolojen puutteestä? Palasimme ylästarttiin ja ilmassa oli vain pieniä sekä nopeita liitimiä, joten lentopäivä oli ohitse meidän osalta. Päätimme käydä ennen iltapalaa pyörähtämässä läheisessä isommassa kaupungissa. Päästyämme paikalle, oli sielä jotkin torimarkkinat menossa, joten kävimme ihmettelemässä taas erikoista tarjontaa ja voi sitä ihmetyksen määrää jälleen. Isoja  kunnon supermarketteja ei ole tullut vastaan vielä tällä reissulla, mutta nämä torit kuitenkin ajaa melkein saman asian. Kiertelimme hetken torilla ja ehkäkeskustassa ennen kotikylään palaamista. Tänään oli lentopäivä, joten hyvillä mielin voi mennä tänäänkin nukkumaan.

Keittoaineksia?

Kamelin koivet.

Toripäivä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti