Takinkääntäjä. Unet oli hyvät ja herääminenkin tapahtui jo ennen puhelimeen asetettua hälytystä. Pakollisten aamutoimien jälkeen suuntana oli jälleen aamupala ja viimeisimpien ennusteiden tarkistus. Ennusteiden mukaa tuuli oli melko heikkoa maan pinnella, joten nyppylän huipulla olisi sopivaa, koska tuuli kovenee ylöspäin mentäessä ja rinne vielä "pakkaa" tuulta. Koska meillä oli vielä aikaa, niin lähdimme katsomaan, että olisiko eilinen takkikauppias jo työn touhussa. Eilen hieroimme kauppoja kolmesta takista, mutta täkäläiset eivät ilmeisesti ole varautuneet kolmen pullapojan saapumiseen, koska olisi löytynyt vain kaksi tarpeeksi isoa kokoa. Kaikkensa kauppias kuitenkin teki, kun kiskoi hihoja sekä hartioita niin, että ompeleet napsuivat. Hinnat lähtivät 300 dirhamista kappale ja päätyi lopuksi 150 dirhamiin kappale. Tänään sitten tämä "hetkinen sanoi putkinen" sanontaa hokeva ruskeahampainen sekä pilottilaseilla varustettu kaikkien kaveri ja jo sinällään valmis putoushahmo tuli vastaan. Kysyimme, että joko hänellä on kolme riittävän isoa takkia ja meidät johdateltiin uuden takkikauppiaan luokse. Taas alkoi tinkiminen alusta, mutta muutaman kerran poislähtötaktiikkaa käytettyä hinta tippui. Lopuksi kauppias sai meidät toviksi hämmentymään ja hiljaiseksi, kolme takkia 430 dirhamilla, kun yritimme saada hintaa tiputettua 450 dirhamiin. Kauppojen jälkeen oli hyvä lähteä kohti nyppylän starttia.
 |
| Suomessa kun tämän päräyttäisi katukuvaan, niin kyllä suvaitsevaisuus olisi koetuksella. |
 |
| Paikallinen puusepänverstas autotallissa. |
 |
| Suomalaisilla kaupoilla on vielä paljon halpuutettavaa näihin hintatasoihin. 13 dirhamia. |
Kärsivällisyys palkitaan. Ennen nyppylälle nousua tyhjättiin liitimet hiekasta laskeutumispaikan luona. Laskuun tulleen norjalaisen mukaan keli oli hyvää, joten intoa täynnä puskimme Dacia Loganilla serpentiiniä pitkin ylös. Pian huomasimme, että liitimet taivaalla vähenivät, eikä keli enää kantanut. Jälleen kuvioihin astui paraveittaus ja nautimme auringosta. Jo aamulla huomasi, että päivästä on tulossa aiempia päiviä lämpimämpi. Eilinen päivä meni hyvin tankatessa nesteitä, jonka ensimerkit näkyivät jo aamulla, kun virtsa ei muistuttanut enää viikon haudutettua Liptonteetä, joten tänään oli mitä hiota. Vesan ja Tapion kärsivällisyys rakoili ja he kokeilivat välillä kelissä pysymistä, mutta ilmassa pysyminen vaati tarkkaavaisuutta sekä hyviä ratkaisuja. Päivä oli jo pitkällä, kun päätin startata ja ne olivat varmastikkin päivän viimeisimpiä hetkiä starttiin. Nostoja löytyi melko helposti tuulen vuoksi, mutta niiden avulla ei kovin hyviä korkoja kuitenkaan poimittu. Etelämpänä oli yksi hyvä termopaikka, joka toimi kohtalaisesti ja siinä tuli tovi otettua korkoja samalla suunnitellen jo seuraavaa peliliikettä. Päätinkin lähteä suhaamaan kohti takeoffia, josta starttasinkin, mutta välillä keli tuntui hiipuvan ja nostoja ei meinannut löytää. Takeoffia lähempänä alkoi löytymään nosteita ja suunnittelin jo topparin harjoittelemista, kun takeoffilla oli siihen erittäin hyvät edellytykset käytettävän tilan suhteen. Vesa näkyi starttaavan ja päätinkin jatkaa vielä lentoa. Nostot oli pieniä ja hajanaisia, joten korkosaldo alkoi mennä pakkasen puolelle. Arvoin hetken, että yritänkö hinkata rinnettä pitkin pikkuhiljaa takeoffin yläpuolelle, vai kurvaanko suoraan irti rinteestä ja sorvaan landingiin. Hetken mielijohteesta päätinkin, että nyt kiskaistaan täysillä kohti pohjoista ja moodi vaihtui välittömästi matkalentomoodiin, eikä paluu ollut enää vaihtoehtona. Harjanteessa tuli katkos ja seuraavaan harjanteeseen kiinni pääsemiseksi olisi kuulemma vaadittu todella hyvä kelipäivä, joten tiesin maan vääjäämättömästi kutsuvan, eli nyt vain heruteltiin jokainen metri mitä ilmasta lähti.
 |
| Vesan lisäksi ilmassa oli parhaimmillaan 20 muutakin varjoliitäjää. |
 |
| On se kumma, että tämän näköinen kaveri ei saa edes säärtä vilauttamalla kyytiä. |
Laveasta portista sisään. Koska olimme jo lentopäivän päätteeksi puolivälissä matkaa isompaan kaupunkiin, niin päätimme poiketa iltaseltaan katsomassa isomman kaupungin elämää. Kurvasimme oletettuun keskustaan ja parkkipaikalla oli heti hymyilevä mies huomioliivit päällä. Rahasta ei ollut puhetta ja auton jättäminen siihen oli hänen mukaan ok. Saimme vielä ohjeetkin minne suunnistaa, portista sisää ja oikealla on kultaa sekä hopeaa. Näillä ohjeilla oli hyvä suunnistaa kohti mitä tahansa. Portin edessä oli iso väkijoukko ja selvisi, että siellä joukon ympäröimänä on joku jantteri käärmeen kanssa. Kaveri tykkäsi vissiin enemmän puhumisesta kuin tekemisestä ja koska mitään ei ymmärretty puheesta, niin päätimme jatkaa matkaa. Portin toisella puolella aukesi valtava basaarialue kauppiaineen. Kohta selvisi, että hintataso turistikrääsälle oli täällä kovempi kuin "kotikylässämme", mutta innokkaimmin kauppoja haluavat tiputtivat hintaa melko nopeasti lähelle samaa tasoa. Aikaa meillä ei ollut paljoa käytettäväksi, niin ajattelimme palata myöhemmin uudelleen, ehkä. Autolle palatessa parkkilasse tervehti taas iloisesti ja esitteli auton olevan kunnossa. Rahasta ei puhuttu taaskaan autolle siirryttäessä, mutta tuo yhden miehen parkkipartio jäi vielä seisomaan auton viereen meidän jo autossa istuessamme. Avasimme ikkunaa ja kohta puheeksi nousikin tuo maallinen mammona, mikä mahdollistaa tämänkin matkan. Muutaman tunnin auton vahtimisesta ei tarvinnut maksaa kovinkaan paljoa, noin euron. Samaan hintaan saatiin vielä peruutusohjaustakin. Lähes tyhjällä parkkipaikalla heppu viittoo, jotta tilaa on, no olihan sitä takanapäin ainakin 50 metriä, jotta ihan heti ei olisi kolahtanu ilman opastustakaan. Jälleen hyvä päivä, matkalentopäivä.
 |
| Ohuesti vaikuttaisi pysähtymismerkiltä, teksti vaan ei auennut jotta vois olla ihan varma. |
 |
| Pikkupeugeotti taksina. |
 |
| Apteekin yhteydessä labra. Helpottaisi varmaan Suomessakin terveydenhuollon ruuhkaa. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti