keskiviikko 29. marraskuuta 2017

Varjoliitoreissu Israeliin, päivä 4

Uutta pukkaa. Aamutoimien jälkeen suuntasimme vierailulle Apcon tehtaalle, jonne oli sovittu etukäteen vierailu. Vastassa meitä oli Jonathan sekä aiemmin tavatut testipilotit Adam ja Walter. Apco on aloittanut  40 vuotta sitten ilmailupuolella ultrakevyistä ja riippuliitimien kautta siirtynyt varjoliitimien valmistukseen. Apco tekee myös yhteistyötä erilaisissa projekteissa muiden tahojen kanssa ilmailun asiantuntijana. Apco on myös yksi harvoista valmistajista, jotka eivät ole ulkoistanut tuotantoaan Aasian maihin, vaikka palkkakustannukset ovatkin Israelissa suuremmat. Oli todella mielenkiintoista nähdä miten uusi varjoliidin "syntyy".

Omat ompelulinjat varjoliitimille, pelasturvarjoille sekä valjaille.

Oma pelarin pakkaaminen ei ole yhtä sujuvaa, tosi hän pakkaa niitä päivässä 40.

Varjoliitimen osat leikattuna ja lajiteltuna erikseen.

Liitimen osat kerätään ja pahvilaatikosta löytyy kokonaisen liitimen kankaat.

Sama ompelija ompelee liidinkankaan palat liitimeksi.

Ennen takareunan ompelua tarkistetaan ompelutyö.

Punosten kiinnittelyä.
Jokaiselle mallille on oma pöytä, jolla punokset tehdään oikeanlaisiksi.

Laserleikkauslinja sekä taas ne ihmeturistit.

Raisereiden ompelupiste.

Turistit on aina onnellisia, kun ilmaista tavaraa tarjolla.

Usko koetuksella. Tehtaalta suuntasimme Haifaan. Lähtiessä testipilotit epäilivät kelin toimivuutta, mutta pitivät mahdollisena tulla myös lentämään samalle paikalle myöhemmin. Kiersimme laskupaikan kautta takeoffille ja seurailimme säätä. Alkuun tuuli vaikutti heikolta ja takeoff oli sen verta matalalla, että mukavuudenhalu voitti. Koska possuliuku näytti todennäköiseltä, ellei kärsivällisyys riitä matalissa hinkkaamiseen, niin päätin jättää lentovehkeet autoon. Muut kuitenkin päättivät ottaa vehkeet mukaan ja suuntasimme takeoffille hieman hankalakulkuista rinnettä pitkin. Aikamme siinä odotettuamma lähti Jere kiimaisimpana ilmaan. Jonkin aikaa eturinteessä hinkaten alkoi Jere kohoamaan yhä korkeammalle. Pikku hiljaa muukin porukka starttasi ilmaan ja tässä vaiheessa alkoi kaduttamaan, että vehkeet on autolla. Lopputulema oli, että optimisti lentää eniten. Killuttelujen päätteeksi lentävä turistilauma keräsi riittävästi korkeutta ja suuntasivat liukuun rantaan kohti. Haifassa olikin hyvä päättää päivä meressä. Pienen pulahduksen jälkeen semilämpimässä vedessä suuntasimme ruuhkaan ja kohti majapaikkaa, jossa kiskaistiin iltapalaksi itse tehty pihviateria.

Laskupaikat, tie tai sorakenttä.

Jere viipottaa.

Kärpääsparvi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti