Aamuvirkut. Edellisiltana tutkittiin säätietoja ja aikainen aamu näytti olevan lennettävää ennen tuulen kiihtymistä liiaksi. Päätimme herätä kukonlaulun aikaan, paitsi että kukko taisi olla rikki, kun ei kuulunut kiekumista koko yönä eikä vielä aamullakaan. Kauaa emme kuitenkaan ihmetelleet kukon laulamattomuutta, sillä ajatuksena oli olla kuudelta Bovbjergillä valmiina starttaamassa. Aamun aikataulut pitivät ja kelikin näytti soveltuvan lentämiseen. Aki oli ensimmäisenä valmiina ja starttasi rantatörmältä liikenteeseen. Lähdin Akin jälkeen ja kohta keräilinkin siipeä ruusulle ollen valmiina vaihtamaan harrastusta johonkin aivan muuhun lajiin. Ei auttanut kuin kavuta hiki päässä törmästä ylös ja levitellä varusteita uutta starttia varten. Päästyäni ylös oli Tapio tekemässä viimeisiä valmisteluja, jonka jälkeen Tapio jo kohta liihotti ylitseni Akin suuntaan. Aikani puuskutettua ja voimia kerättyä starttasin uudelleen. Tällä kertaa pysyttelin ihan rinteen tuntumassa ja kohta jo olinkin törmän reunaa korkeammalla suhaamassa törmää edestakaisin. Aamulla lähdimme sen verta tiukalla aikataululla, että aamupalaa ei syöty ennen lentämistä. Keli alkoi pikkuhiljaa voimistua ja vaikka oli vielä lennettävää voimistuvasta tuulesta huolimatta, niin nälkä ajoi laskuun. Reissun ensimmäiset kunnon lennot saatu plakkariin, joten aamupalalle sai mennä hyvillä mielin.
 |
| Tapiolla ei ollu näköjään vielä nälkä. |
Sateentekijä. Aamupalan jälkeen tutkailimme ennusteita ja illaksi näytti pieniä toivon rippeitä Odbyyn, missä Aki oli ottanut lyhyen lennon jo aiemmin tällä reissulla. Koska keli oli mahdollisesti vasta illalla ja edellisen yön unet olivat jääneet vain muutamaan tuntiin, niin päätimme käydä etsimässä Odbyn starttiin paremman reitin ja ottamaan kotileirissä reippaat päiväunet. Löysimme tien lähemmäksi take offia ja jäimme tarkkailemasn toviksi kelin etenemistä, josko sittenkin olisi ollut edes vähän lennettävää päivällä. Taivaalta räpösteli vähiikseen vettä, eikä sille näyttänyt tulevan hetkeen loppua, kun katseli edempänä olevia pilviä. Kurvasimme ottamaan päiväunet ja purkamaan leiriämme toiselle puolen Tanskaa siirtymistä varten.
 |
| Viikinkikaasua. |
 |
| Poikettiin Pariisissa. |
 |
| Jostain syystä puut ja pensaat kasvaa täällä vinoon. |
 |
| Onko huomenna pouta? |
Hei me lennetään. Päiväunien jälkeen aloimme siirtämään puutarhaleiriämme autoon, joka aiheutti pientä pähkäilyä, että miten kaikki tavarat saadaan mahtumaan autoon. Tapio oli todennut mukaan ottamansa ilmapatjan vähemmän mieluisaksi ratkaisuksi, joten paikallisesta lidukasta oli Tapion mukaan tarttunut batmankuosilla varustettu taitettava vaahtomuovipatja. Saimme yrityksen ja erehdyksen kautta jopa Tapion patjan mahtumaan autoon, joten suuntasimme takaisin Odbyyn kyttäämään keliä. Saavuttuamme perille, oli tuuli vielä reipasta ja odottelimme tuulen laantumista sopivammaksi. Tapio kyllästyi ensimmäisenä odottamaan ja ponkaisi rinteestä lentoon, jonka jälkeen Akikin lähti liikkeelle. Hetken seurattua Akin ja Tapion lentoa, totesin että vielä ei ole kiire ilmaan, sillä Tapio näytti polkevan speediä päästäkseen törmän yläpuolella eteenpäin. Aloin pikkuhiljaa levittelemään vehkeitä esiin, jotta tuulen vähän vielä laannuttua olisin valmiina starttaamaan. Tuuli näytti laantuneen ja starttasin suhaamaan törmää Akin ja Tapion kanssa. Lentäessä mietiin, että olis hienoa lentää auringonlaskussa, mutta aikainen herätys sekä monen yön vähät unet yhdistettynä epämääräiseen syömiseen alkoi tehdä tehtävänsä. Ei vaan jaksanut enää keskittyä lentämiseen ja sitä oli helppo tehdä päätös laskeutumisesta rannalle. Laskun jälkeen kamat kasaan ja pieni virkistävä pulahdus meressä. Päivästä jäi kaikin puolin hyvä mieli.
 |
| Kanoilla vissiin jotain hukassa, kun kerta kovasti katteloovat maata. |
 |
| Palikkatesti. |
 |
| Aki ja Tapio jo liikenteessä. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti